1.7.2009

Kiertueen tilinpäätös: Suomi ja Eurooppa - vastakkain, rinnakkain vaiko päällekkäin?

Eurooppalainen Suomi ry järjesti Euroopan parlamentin vaalien alla kuukauden pituisen vaalitiedotuskiertueen, joka jakoi kahdeksan puolueen ja 16 kansalaisjärjestön Eurooppa-, EU- ja eurovaalitietoa laajalti ympäri Suomea Hangosta Rovaniemelle. Kiertue esiintyi 25 paikkakunnalla ja toimitti lisäksi kaikki ehdokkaat yhdessä paketissa esitteleviä vaalilehtiä noin 140:n paikkakunnan kirjastoihin. Vaikka olemme tunnetusti Euroopassakin pieni kansa, Suomi on kuitenkin maantieteellisesti hyvin suuri maa.

Lisäksi eri puolilla Suomea suhtaudutaan Eurooppa-asioihin kovin vaihtelevasti, mikä näkyi nyt myös lopullisessa äänestystuloksessa: suurissa kaupungeissa äänestysprosentti nousi äänestysalueittain jopa yli 60:n, mutta kun erityisesti syvällä maakuntien Suomessa äänestettiin vastaavasti huomattavasti vaisummin, kokonaisprosentti jäi 40,3 prosenttiin eli putosi 0,8 prosenttiyksikköä viime vaaleista. Toisaalta äänestysaktiivisuus näissä vaaleissa laski myös Euroopassa yleensä ja Suomen tulos ei paljonkaan poikennut eurooppalaisesta keskiarvosta.

Kiertuetapahtumissamme oli yhteensä 313 ehdokasosallistumista ja niiden yhteydessä teimme siirrettävällä äänentoistollamme toreilla ja markkinoilla noin 250 erillistä 5-10 minuutin ehdokashaastattelua. Saatoinkin pitää myös omaa äänestyspäätöstäni kerrankin erittäin hyvin perusteltuna, kun olin henkilökohtaisesti haastatellut leijonanosaa näiden vaalien ehdokkaista. Kiitän kaikkia mukana olleita ehdokkaita, puolueita, kansalaisjärjestöjä ja Eurooppalaisen Suomen aluejärjestöjä, median edustajia ja tavallisia kansalaisia, joita saimme kohdata ja joiden näkemyksiä kuulla. Tämä kokemus on aivan merkittävästi laajentanut käsitystäni suomalaisten Eurooppa- ja EU-näkemyksistä ja toiveista. Lisäksi kiitän rautaista tiimiämme, olitte mahtavia ihan jokainen!

Minuun teki suuren vaikutuksen ehdolla olevien, hyvin eri aatesuuntia edustavien ihmisten keskenään täysin erilaiset vaikuttimet lähteä ehdolle Euroopan parlamenttiin. Osa oli kaikella osaamisellaan ja kokemuksellaan hyvin EU-myönteisiä, osa vimmatun kielteisiä. Toiset puhuivat laajasti arvoistaan, toiset keskittyivät vain yhden politiikan osa-alueen konkreettisten hankkeiden edistämiseen. Kuulimmekin paljon mm. työehtokysymyksistä, rahapelituotoista, vientikaupasta, sokerintuotannosta, teollisuuden päästöistä, väestön ikääntymisestä, Natosta ja lastemme lelujen kemikaaliturvallisuudesta. Joidenkin ehdokkaiden keskeisenä motiivina oli vastustaa koko talousjärjestelmää ja toisten yrittää toipua taantumasta nimenomaan sen avulla. Jotkut ajoivat ympäristön tai köyhien asiaa ja toiset ilmoittivat avoimesti olevansa pikemminkin Jumalan asialla.

Myös ne kaikki suomalaiset, jotka kampanjamme suoraan ja välillisesti ympäri Suomea tavoitti, olivat eri puolilla maata kiinnostuneita hyvin erilaisista asioista. Esim. Itä-Suomessa keskusteltiin paljon venäläisten maakaupoista sekä energia- ja turvallisuuskysymyksistä, rannikko-Suomessa taas mm. Itämerestä ja monikulttuurisuudesta, Pohjois-Suomessa lakkautettavasta teollisuudesta ja Euroopan unionin aluetuista. Kaikkialla kiinnostivat suomalaismeppien vaikutusmahdollisuudet suuressa EU:ssa, talouskriisistä toipuminen ja kaikki kansalaisten oman arkipäivän kannalta merkittävät asiat. Kyllä ihan tavallisia suomalaisia kiinnostavat Eurooppa- ja EU-asiat paljonkin, kunhan ne vain ovat ovat heille tarjolla helposti käsiteltävässä ja ymmärrettävässä muodossa.

On kuitenkin uskomatonta, kuinka monet suomalaiset voivat edelleen nähdä perustavanlaatuisen vastakkainasettelun Suomen ja Euroopan välillä. Eihän kukaan väitä Ilkka Kanervallekaan, että hän ei voi olla suomalainen, koska on vahvasti turkulainen. Lisäksi valtaosa niistäkin, jotka näkevät meidät myös osana Europpaa, tuntevat vielä kovin huonosti ne lukemattoman moninaiset tavat ja asiat, joilla EU vaikuttaa meistä jokaisen elämään ja arkipäivään. Tässä suhteessa koenkin ennen kiertuetta, kiertueen aikana ja erityisesti sen jälkeen tekeväni työtä, jolla todella on tarkoitus. Sitä työtä on tässä maassa kuitenkin jäljellä hyvin paljon.

Arto Aniluoto